EU:sta uutta data- ja digisääntelyä

EU:n Digitaalinen vuosikymmen 2030-politiikkaohjelma ohjaa Euroopan digitalisaatiota, ja sen myötä data- ja digisääntelyyn on tullut valtavasti uutta regulaatiota, josta osa on jo voimassa ja osa vielä EU-toimielimissä neuvoteltavana.

Digitaalinen vuosikymmen 2030

 

Datatalouden osalta olennaisimpia uusista säädöksistä ovat ns. Big Five, eli jo voimaan tulleet digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA), digimarkkinasäädös (Digital Markets Act, DMA) ja datahallintosäädös (Digital Governance Act, DGA) sekä EU:ssa vielä neuvotteluissa olevat datasäädös (Data Act, DA) ja tekoälysäädös (Artificial Intelligence Act, AIA).

Digipalvelusäädös

Marraskuussa 2022 voimaan tullut digipalvelusäädös toistaa sähkökauppadirektiivistä tutun välittäjien vastuuvapauden, mutta tuo myös uusia portaittaisia vaatimuksia palveluntarjoajille. Uudet velvoitteet painottuvat selkeästi erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten hakukoneiden sääntelyyn, kun taas pienempien, tavanomaisten välityspalveluiden tarjoajien vastuulle on lähinnä lisätty velvoitteet yhteyspisteiden ilmoittamiseen, käyttäjäehtojen päivittämiseen sekä vuosittaisiin avoimuusraportteihin.

Käytännesääntöihin kannustetaan, minkä lisäksi digipalvelusäädöksen velvoitteita valvomaan asetetaan uusi toimivaltainen viranomainen, digitaalisten palvelujen koordinaattori. Suomessa kansallisten muutosten valmistelu on jo käynnistynyt liikenne- ja viestintäministeriössä, ja digitaalisten palvelujen koordinaattoriviranomaisen tehtävät ovat alustavasti tulossa Traficomin Datatalous-vaikuttavuusverkostolle, jota tietosuojavaltuutetun toimisto ja kuluttaja-asiamies osaltaan tukisivat. DSA tulee sovellettavaksi pääosin helmikuussa 2024 ja luonnoksen hallituksen esitykseksi on tarkoitus tulla lausuttavaksi kesäkuussa 2023.

Digimarkkinasäädös

Digimarkkinasäädöksessä pääpaino on komissiolle annetuilla uusilla toimivaltuuksilla valvoa ns. portinvartija-alustoja. Teleyritysten kannalta olennaisimmat artiklat ovat 5 ja 6, joiden neljätoistasivuisen portinvartijoihin kohdistuvan velvoitelistan osalta portivartija-alustoja pienemmät toimijat ovat niin sanotusti saamapuolella. DMA tulee sovellettavaksi toukokuusta 2023 alkaen.

Datahallintosäädös

Kesäkuussa 2022 voimaan tullutta datahallintosäädöstä sovelletaan syyskuusta 2023 alkaen. Säädöksellä luodaan mekanismit, joilla helpotetaan tiettyjen julkisen sektorin suojatun datan luokkien uudelleenkäyttöä, lisätään luottamusta datan välityspalveluihin ja edistetään data-altruismia. Ajatuksena on, että DGA:n myötä yritykset voisivat turvallisesti jakaa myös esimerkiksi henkilötietoja, liikesalaisuuksia tai immateriaalioikeuksin suojattua dataansa uusien datanvälityspalveluiden kautta, minkä lisäksi dataa yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin keräävät toimijat kerättäisiin rekisteriin, joka osaltaan lisäisi luottamusta.

Datasäädös

Komission helmikuussa 2022 ehdottama datasäädös on viidestä keskeisestä säädösehdotuksesta datatalouden kannalta merkittävin ja vertautuu vaikutuksiltaan yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Säädös koskee kaikkea dataa, ei vain henkilötietoa, ja sen tavoitteena on datalähtöisen eurooppalaisen sisämarkkinan edistäminen. Horisontaalinen säädös asettaa perussäännöt kaikille dataa hyödyntäville sektoreille.

Ehdotus on edennyt poikkeuksellisen nopeasti ja trilogineuvottelut pyritään ilmeisesti aloittamaan jo Ruotsin puheenjohtajuuskaudella. Datasäädös sisältää uusia sääntöjä siitä, kuka voi käyttää ja saada käyttöönsä EU:ssa talouden eri aloilla tuotettua dataa, ja sen tarkoituksena helpottaa erityisesti käyttäjän ja pienempien yritysten pääsyä dataan. FiCom ei ole lausunut säädösehdotuksesta, mutta jäsenemme ovat osallistuneet ETNO:n ja GSMA:n yhteisen kannan muodostamiseen. Datasäädös on kuitenkin nostettu regulatiivisessa toimikunnassa huomioitavaksi, joten jatkossa FiCom pyrkii vaikuttamaan säädökseen aktiivisemmin.

Tekoälysäädös

Huhtikuussa 2021 ehdotettu tekoälysäädös puolestaan luo riskiperusteisen lainsäädäntökehikon tekoälylle ja kieltää joidenkin tekoälyohjelmistojen käytön kokonaan. Trilogineuvottelujen odotetaan alkavan maalis-huhtikuussa 2023 ja sääntelyn tavoitteena varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja noudattavan EU:n perusarvoja. Tavoitteena myös varmistaa oikeusvarmuus tekoälyyn liittyvien investointien ja innovoinnin helpottamiseksi, sekä vahvistaa verkkoalustojen vastuita ja valvontaa. FiCom lausui tekoälyasetuksesta marraskuussa 2022 ja on seurannut sen etenemistä.

Asko Metsola, lakimies, FiCom