EU:n sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaava komissaari Thierry Breton vieraili Elements of 6G Unleashed -tapahtumassa Helsingissä 6.2.2023. Puheenvuorossaan Breton kehui Suomen edelläkävijyyttä ja korosti EU:n yhteismarkkinan globaalia merkitystä.

Bretonin näkökulma on vahvasti ranskalainen, onhan hän entinen France Telecomin toimitusjohtaja vuosilta 2002–2005. Bretonin taustan ymmärtäminen avaa hänen ajatteluaan myös infran rakentamisen kustannustenjakoon (fair share) liittyvässä aloitteessaan. Ranskassa valtio on osallistunut markkinaan muun muassa tukemalla toimijaa, joka tarjosi kuluttajille rajattoman mobiilidataliittymän. Tästä seurasi markkinahäiriö, joka on vaikuttanut varsin negatiivisesti kaikkien teleyritysten tilanteeseen. Mielenkiintoinen detalji on sekin, että Ranskassa tietoliikenneverkoilla ei ole ollut sähkönsaantiin liittyviä, esimerkiksi akuston tai varavoiman velvoitteita. Nyt sähköpulakeskustelun aikana kävi selväksi, että siellä tietoliikenneverkot sammuvat 15 minuutin kuluttua sähkökatkon alkamisesta, ja niiden saattaminen käyttökuntoon katkon jälkeen kestää kuudesta kahdeksaan tuntia.

On myös hyvä edelleen muistaa, että tietoliikenneverkot joutuivat ennennäkemättömään testiin, kun datamäärät korona-aikana kasvoivat hurjasti. Meillä testistä selvittiin hyvin, eikä esimerkiksi suoratoistopalveluiden tarvinnut heikentää kuvan laatua, vaan tietoliikenneverkot kestivät kasvaneen käytön ongelmitta. Ranska sen sijaan oli yksi niistä maista, joissa kuvanlaatua heikennettiin. Myöskään Bretonin mainitsema valtion osallistuminen kiinteän tai mobiilin verkon rakentamiskustannuksiin ei ole suomalaisittain tuttua lukuun ottamatta pienimuotoista, syrjäseuduille osoitettua laajakaistatukea.  Erikoinen on myös rajat ylittävien konsolidaatioiden rooli sisämarkkinoiden toteuttamisessa – ne Breton näkee suorastaan välttämättöminä.

Breton on luvannut tehdä infran rakentamisen kustannustenjakoon (fair share) liittyvän aloitteensa vielä tällä komissiokaudella. Julkinen konsultaatio järjestetään nyt helmikuussa ja kesällä Bretonin mukaan esitys olisi valmis. Hanke ei millään ehdi käsittelyyn tällä kaudella, mutta jäänee elämään seuraavan komission asialistalle. EU-vaalit pidetään kesäkuussa 2024.

Bretonin puheen pääkohtia

EU:n Digitaalinen vuosikymmen

• EU:n Digitaalinen vuosikymmen -politiikkaohjelmassa on asetettu konkreettiset tavoitteet ja päämäärät vuoteen 2030 saakka. Tuolloin EU-markkina on entistä vahvempi kansainvälisessä kilpailussa ja samalla kiinnostavampi investointikohde.
• Yhtenä esimerkkinä Breton nosti esille EU:n standardointistrategian, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan roolia maailmanlaajuisten digialan standardien laatijana ja varmistamaan, että käytettävät standardit heijastelevat eurooppalaisia arvoja ja lisäävät kansainvälistä kilpailukykyämme.

EU-tasoista kyberturvaa

• Breton kertoi, että EU on juuri ottamassa uusia askelia kyberturvallisuuden saralla: CER-direktiivillä parannetaan välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä ja CRA-direktiivi asettaa yhdenmukaiset kyberturvavaatimukset laitteistojen, ohjelmistojen ja oheispalvelujen valmistajille ja myyjille.
• Vaikka 23 jäsenvaltiota on sitoutunut noudattamaan 5G-verkkojen korkean turvallisuustason varmistavan 5G Toolboxin suosituksia, vain seitsemässä jäsenvaltiossa suositukset on pantu täytäntöön ja esim. korkean riskin laitteistot arvioitu ja rajattu. Tämä ei Bretonin mukaan riitä.
• Breton totesi myös, että kyberpuolustusyhteistyötä tullaan tiivistämään ja EU:n yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa vahvistamaan.

Viestintäverkot − EU-digitavoitteiden selkäranka

• EU-komission tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on mahdollisuus vähintään gigabitin kiinteään laajakaistayhteyteen ja 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet.
• Euroopan on kuitenkin tärkeää katsoa myös tätä pidemmälle, ja siksi EU:ssa on käynnistetty ”Älykkäät verkot ja palvelut” -yhteisyritys (SNS JU), pyrkimyksenä varmistaa eurooppalaisten yritysten edellytykset kehittää 5G- ja 6G-teknologioita. Tavoite on selvä: johtaa 6G-teknologioiden suunnittelua ja standardointia sekä edistää Euroopan teknologista riippumattomuutta.
• Bretonin mukaan viestintäverkkoja koskevan EU-tavoitteen − gigabitin laajakaistayhteys joka kotiin ja 5G-verkko kaikilla asutuilla alueilla − saavuttaminen ei ole edennyt riittävästi, joten laajakaistayhteyksien rakentamista koskeva yhteisrakentamisdirektiivi otetaan tarkasteluun.
• Uusi Gigabit Infrastructure Act (entinen yhteisrakentamisdirektiivi) siirtää painopistettä kohti nopeimpia verkkoteknologioita. Tavoitteena on helpottaa huippunopeiden laajakaistaverkkojen käyttöönottoa vähentämällä yritysten hallinnollista taakkaa ja -kustannuksia mm. yksinkertaistamalla ja digitoimalla lupamenettelyitä.
• Samanaikaisesti EU-komissio on ehdottamassa Gigabit -suositusta, jolla paikallinen viranomainen – Suomessa Traficom – voi tarjota operaattoreille parhaita käytäntöjä mahdollistaakseen ja kannustaakseen huippunopeiden 5G- ja valokuituverkkojen käyttöönottoon.
• Breton pitää Gigabit Infrastructure Act’ia kuitenkin vain lyhyen aikavälin korjauksena.
• Breton uskoo, että teleoperaattorit ovat muuttumassa perusviestintäverkkojen tarjoajista infrastruktuuripalveluiden tarjoajiksi ja innovatiivisiksi ohjelmistotoimittajiksi. Jotta EU pysyy teknologisen kehityksen mukana tai sen edellä, on varmistettava, että digialan sääntelykehys on tarkoituksenmukainen ja että rahoitus on riittävää ja tehokasta.
• Tulevaisuuden verkoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat investoinnit ovat valtavia eikä koko rahoitustaakka voi olla vain jäsenvaltioiden tai EU:n harteilla. Koska teknologiayritykset käyttävät suurimman osan kaistanleveydestä, herää Bretonin mukaan kysymys siitä, kenen pitäisi maksaa seuraavan sukupolven tietoliikenneinfrastruktuuri. Kaikkien digitaalisesta infrasta hyötyvien markkinatoimijoiden tulisi kantaa oma reilu osuutensa kustannuksista koko Euroopan hyödyksi, totesi Breton.
• Nyt on Bretonin mukaan sopiva hetki tarkastella myös sitä, kuinka voimme rakentaa todelliset ja toimivat digialan sisämarkkinat. Nykyinen pirstoutuneisuus ja kansallisiin markkinoihin perustuvat liiketoimintamallit sekä kansallisten taajuustoimilupien kustannukset rajoittavat yhteistä potentiaaliamme muihin mantereisiin verrattuna. Todellisten sisämarkkinoiden luominen vaatii myös rajat ylittävää konsolidointia sekä reilua, kuluttajaa hyödyttävää kilpailua.