Puolueiden digitavoitteet – kohti kevään eduskuntavaaleja

Puolueiden vaalitavoitteet on julkaistu. Ohjelmat ovat luonnollisesti perusta hallitusneuvotteluihin, mutta koska Suomessa on tyypillisesti monipuoluehallitus, käydään vielä yksityiskohtaisemmat ja konsensushenkiset neuvottelut hallitusvastuuseen mahdollisesti ryhtyvien puolueiden kesken.

Elinkeinoelämän parissa ja Eteläranta 10:n käytävillä on havaittavissa toivoa pragmaattisemman talouspolitiikan puolesta. Valtion velan korkomenot kasvavat jyrkästi ja valtiovarainministeriö arvioi niiden nousevan 2,6 miljardiin euroon tänä vuonna – tämä on enemmän kuin poliisin, suojelupoliisin, rajavartiolaitoksen, maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinlaitoksen menot yhteensä.

Digiasioihin puolueet ottavat niukahkosti kantaa. Sama läpileikkaava muutos oli havaittavissa myös syksyllä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa. Suhtautuminen digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin on arkipäiväistynyt, ja ehkä myös turhaa tähtipölyä on karissut. Digiasiat eivät juurikaan jaa poliittista kenttää, vaan tavoite pitää Suomi jatkossakin digikehityksen kärkimaana on yhteinen. Se on toimialalle ennen kaikkea etu, mutta jossain määrin myös haitta. Moni asia etenee virkamiestahtiin eikä lisävauhtia politiikan puolelta juuri puhalleta. Paras esimerkki on tällä hallituskaudella työstetty hanke automaation käytöstä päätöksenteossa. Siinä tavoitteena on saattaa vanhentunut lainsäädäntö vastaamaan nykykäytäntöä. Hankkeen käsittely jää nykyisen eduskunnan istuntokauden viime hetkiin, eikä ole täysin varmaa, että se valmistuu lainkaan. Viimeinen päivä jättää mietinnöt täysistunnon käsiteltäväksi on ensi viikon maanantaina 20.2.

Edellisten vaalien alla puolueet tehtailivat ohjelmapätkiä eri teemoista, myös digitalisaatiosta. Tuleviin vaaleihin toistaiseksi vain vihreät on tehnyt yksityiskohtaisemman ohjelman. Myöhemmin keväällä myös ainakin kokoomus julkaisee tarkemman digikehitystä koskevan ohjelmansa.

Mitä puolueet linjaavat? Kyberturvallisuus mukana lähes kaikissa ohjelmissa

Keskustan mukaan kaikilla on oikeus toimiviin nettiyhteyksiin, ja asia hoidetaan kuntoon siten, että koko maahan rakennetaan nopeat tietoliikenneyhteydet 2020-luvulla, kuntien maksuosuuksia valokuituhankkeissa alennetaan ja huolehditaan siitä, että tietoliikenneyhteydet toimivat pätkimättömästi myös teillä ja rautateillä liikuttaessa.

Kristillisdemokraatit tyytyvät mainitsemaan, että tie- ja tietoliikenneverkot on pidettävä kunnossa koko maassa.

Sen sijaan kyberturvallisuuteen liittyen lähes kaikilla puolueilla tavoitteita: esimerkiksi kokoomus lupaa varmistaa, että Suomi varautuu hybridi- ja kyberuhkiin kaikin mahdollisin keinoin. Lisäksi luvataan vahvistaa kriittisen infrastruktuurin suojelua, huoltovarmuutta sekä ruoka- ja energiaomavaraisuutta.

Perussuomalaiset nostavat esiin tarpeen uudistaa tarvittavat viranomaisprosessit, jotta hybridioperaatioiden ja kyberhyökkäysten kaltaisiin uhkiin voitaisiin vastata paremmin.

Vasemmistoliiton mukaan on varmistettava, että organisaatioiden tietoturva on korkealaatuisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä on yhdistettävä, tiedon liikkuminen ja asiakkaiden tietosuoja on varmistettava, ja rahan haaskaaminen toimimattomiin järjestelmiin on lopetettava.

Myös RKP varmistaisi, että kyberturvallisuuden edistämiseksi on varattu riittävästi resursseja ja että Suomesta tulee alan edelläkävijä.

Vihreiden lista on kyber- ja tietoturva-asioiden osalta kaikkein moninaisin. Siinä linjataan, että poliisille, syyttäjille ja muille viranomaisille on luotava selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet digitaaliseen häirintään ja vainoon puuttumisesta nykylainsäädännön puitteissa, kyberrikosten tutkintaan ja kybersyyttäjien palkkaamiseen on lisättävä rahoitusta, on luotava valtiohallinnon yhteinen haavoittuvuuspalkinto-ohjelma tietoturva-aukkojen löytämiseksi, ja harjoiteltava hybridihyökkäystilanteita eri toimialojen ja PV:n yhteistyönä. Lisäksi on torjuttava informaatiovaikuttamista ja vahvistettava lasten ja nuorten medialukutaitoa mediakasvatuksella. Ja edelleen: huolehditaan korkeasta yksityisyyden suojan ja tietosuojan tasosta sekä EU-tasolla että kansallisessa lainsäädännössä, torjutaan tietosuojaa ja salausteknologioita heikentävät ratkaisut, estetään yleisluontoinen ja kohdentamaton massavalvonta sekä yritys- että viranomaistoiminnassa (biometrinen valvonta mukaan lukien) sekä kielletään henkilötunnuksen käyttö tunnistamistarkoituksessa väärinkäytösten estämiseksi. Näiden lisäksi säädetään julkisessa päätöksenteossa käytettävien algoritmien avoimuudesta ja riskiluokituksesta sekä luodaan lainsäädäntö tekoälypohjaiselle automaattiselle päätöksenteolle. Yksityisyyden suojaan ja viestintäsalaisuuteen puuttuvia poliisin toimivaltuuksia ei ohjelman mukaan laajenneta.

Myös digipalvelut saavat puolueilta huomiota

Kokoomus lupaa parantaa julkisia palveluita digitalisaation avulla ja avata julkisen sektorin dataa tukemaan uusien innovaatioiden syntymistä.

Keskusta aikoo tasapainottaa julkista taloutta kestävällä kasvulla, vastuullisella taloudenpidolla ja uudistuksilla muun muassa työttömyys- ja asumistukijärjestelmiin. Asioita voidaan myös tehdä julkisella sektorilla uudella tavalla, vaikuttavuutta lisäten ja digitalisaatiota hyödyntäen. Digitalisaatiota ja muita keinoja käyttäen voidaan myös keskustan mukaan luoda alustoja ja tapaamispaikkoja, joissa tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen omistajat ja maallemuutosta kiinnostuneet voivat kohdata. Digitalisaatiota ja sähköisiä palveluita on lisättävä niissä asioissa ja niiden asiakkaiden kohdalla, joille ne sopivat.

Vihreiden lista on jälleen vaikuttavin: siinä ulotetaan terveyspalveluiden valinnanvapaus koskemaan digitaalisia sote-palveluita, rakennetaan digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensopiviksi niin, että niitä voi hyödyntää usealla hyvinvointialueella, parannetaan julkisten digipalvelujen saavutettavuutta ja tarjotaan välttämättömään asiointiin myös ei-digitaalinen vaihtoehto. Lisäksi edistetään ihmislähtöistä digitalisaatiota ja otetaan käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen, hyödynnetään automatisoitua päätöksentekoa vastuullisesti sekä lisätään paikkariippumatonta ja nopeaa digitaalista asiointia. Ja lista jatkuu: laajennetaan tiedollista itsemääräämisoikeutta sekä laaditaan tietovarannoille sitovat laatukriteerit, jotta tietoja on mahdollisimman helppo käsitellä ja käyttää. Ja vielä: edellytetään julkisen sektorin ohjelmistohankkeilta sitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen muiden oleellisten järjestelmien kanssa ja mahdollistavat tiedon uudelleenkäytön.

Vasemmistoliitto nostaa esimerkillisesti tavoitteeksi luvitus-, kaava- ja valitusprosessien nopeuttamisen niin, että ympäristövaatimusten taso ei heikkene. Tietojärjestelmien sekä asukaslähtöisten digitaalisten palvelujen kehittäminen tulee ottaa vahvasti valtion rahoitus-, kehittämis- ja toteutusvastuulle. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta on vasemmistoliiton mukaan edellytettävä paitsi julkisilta myös julkisen tilan kaltaisilta yksityisiltä tiloilta, sisältäen myös digitaalisen esteettömyyden.

RKP kantaa huolta ikääntyneiden digisyrjäytymisestä: turvallisen ikääntymisen turvaamiseksi halutaan, että helppokäyttöisiä ja saavutettavia digitaalisia palveluita sekä niiden käyttöneuvontaa on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. RKP:n tavoitteissa Suomesta tulee uusien teknologioiden edelläkävijämaa ja Suomi laatii digitalisaation tiekartan. Palveluiden saavutettavuus on huomioitava jo palveluita kehitettäessä, yksinkertaisten digitaalisten tukipalveluiden tulee olla koko väestön saatavilla ja molemmat kansalliskielet on otettava alusta alkaen huomioon digitaalisissa ratkaisuissa.

FiComin tavoitteisiin voit tutustua täällä.