Digitaalisen median seuranta ja markkinat

Kantar TNS on toteuttanut noin 17 000 – 18 000 15-69-vuotiaalle suomalaislle kyselytutkimuksen median seurantaan käytetystä ajasta. Tutkimuksen mukaan vuonna 2021 suomalaiset käyttivät keskimäärin noin 9,5 tuntia vuorokaudessa eri medioiden parissa.

Internetin parissa käytetty aika vuorokaudessa on lisääntynyt noin 50  % vuodesta 2016. Internetin käyttöön on laskettu kaikki käyttötarkoitus, myös mm. lehtien verkkopalvelut, netti-tv ja radion kuuntelu netin kautta. Myös television katselu on lisääntynyt, noin 23 % vuodesta 2016. Sen sijaan radion kuuntelu on vähentynyt, noi 15 % vuodesta 2016.

Median seurantaan käytetty aika Suomessa

2016-2021 tiedot taulukkomuodossa

Lähde: Kantar TNS Oy

Radiomedian Näin suomalainen kuuntelee -tutkimuksen mukaan eri audiomuodoista radiota kuunneltiin säännöllisimmin vuonna 2022. Päivittäin radiota kuunteli 53 prosenttia 15-75-vuotiaista suomalaisista ja viikoittain 27 prosenttia. Radion jälkeen eniten päivittäin kuunneltiin musiikkipalveluja (31 prosenttia), vähiten äänikirjoja (20 prosenttia) ja podcasteja ja tallenteita (11 prosenttia).

Audiomuotojen kuuntelu Suomessa 2022

Lähde: Näin suomalainen kuuntelee, Radiomedia

Finnpanelin Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan vuonna 2022 radiota kuunteli päivittäin keskimäärin 64 prosenttia yli 9-vuotiaista suomalaisista. Viikottain radiota kuunteli keskimäärin 88 prosenttia suomalaisista. Erityisesti päivittäin kuuntelevien osuus on laskenut viime vuosina, 2018-2022 keskimäärin 3 prosenttia vuosittain.

Radion tavoittavuus, osuus väestöstä, 2000-2022

Radion keskimääräinen päivittäinen kuunteluaika oli 2 tuntia 23 minuuttia, mikä oli viisiminuuttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ikäryhmien välillä oli merkittäviä eroja päivittäin kuunteluun käytetyssä ajassa. Yli 55-vuotiaat käyttivät kuunteluun keskimäärin 3 tuntia 45 minuuttia, 9-24-vuotiaat vain 42 minuuttia. Kuunteluun käytetty aika on vähentynyt vuosittain kaikissa ikäryhmissä vuosina 2020-2022.

Radion kuunteluun päivittäin käytetty aika Suomessa 2015-2022

Radion kuunteluun päivittäin käytetty aika Suomessa, ikäryhmittäin 2020-2022

Radion kuuntelu digitaalisesti eli radion livekuuntelu ja on demand -sisältöjen kuuntelu internetin välityksellä on selvästi yleistynyt viime vuosina. Digitaalinen kuuntelu on yleistynyt 24 prosentista vuonna 2017 25 prosentiin vuonna 2022. Kuuntelu digitaalisesti on yleistynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä.

Radion digitaalinen kuuntelu

Lähde: Kansallinen Radiotutkimus, Finnpanel

Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan radiolaite on pysynyt suosituimpana käytettynä laitteena. Sellaisella radiota kuunteli 77 prosenttia kaikista kuuntelijoista. Matkapuhelimen käyttö radion kuunteluun on yleistynyt 23 prosentista vuonna 2019 29 prosentiin vuonna 2022. Kuunteluun käytetty väline oli melko ikäsidonnaista.

Radiolaitetta kuunteluun käytti 87 prosenttia yli 55-vuotiaista, 77 prosenttia 25-54-vuotiaista ja vain 57 prosenttia 9-24-vuotiaista.

Matkapuhelinta kuunteluun käytti vain 14 prosenttia yli 55-vuotiaista, 30 prosenttia 25-54-vuotiaista ja 35 prosenttia 9-24-vuotiaista.

Tietokonetta kuunteluun käytti 12 prosenttia yli 55-vuotiaista, 13 prosenttia 25-54-vuotiaista ja 7 prosenttia 9-24-vuotiaista.

Radion kuuntelu eri laitteilla 2019-2022

Lähde: Kansallinen Radiotutkimus, Finnpanel

Radiomedian Näin suomalainen kuuntelee -tutkimuksen mukaan älypuhelin on yleisin tapa kuunnella digitaalista audiota. Digitaalista audiota kuunneltiin eniten älypuhelimella (68 prosenttia), tietokoneella (42 prosenttia) ja auton viihdejärjestelmillä (20 prosenttia).

Audion kuuntelu eri laitteilla 2022

Lähde: Näin suomalainen kuuntelee, Radiomedia

Tilastokeskuksen joukkoviestintätilaston mukaan joukkoviestämarkkinoiden arvo Suomessa vuonna 2021 oli 3 771 miljoona euroa. Laskua vuodesta 2020 oli 0,3 %.

Kustannustoiminnan arvo oli 1 733 miljoonaa euroa, noin 46 % koko joukkoviestintämarkkinasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2 %. Kustannustoiminnasta sanoma-, aikakausi- ja ilmaislehtien osuus (sisältää digitaalisen myynnin) oli noin 70,2 % ja kirjojen osuus (sisältää digitaalisen myynnin) 29,8 %.

Sähköisen viestinnän arvo oli 1 869 miljoonaa euroa, noin 50 % koko joukkoviestintämarkkinasta. Laskua edellisvuodesta oli 3 %. Sähköisestä viestinnästä television osuus oli 68,4 %, radion osuus 3,6 %, internetmainonnan osuus 25,8 % ja vaikuttajamainonnan 2,1 %. Radion arvo kasvoi 19,3 %, internetmainonnan arvo 20,7 % ja vaikuttajamainonnan arvo 41,2 % vuodesta 2020.

Tallenneviestinnän arvo oli 169 miljoonaa euroa, noin 4 % koko joukkoviestintämarkkinasta. Kasvua edellisvuodesta oli 7 %.

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa

Lähde: Joukkoviestintämarkkinat, Tilastokeskus