ICT-alan työlliset ja koulutus

Tilastokeskuksen Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan ICT-alan yritykset Suomessa työllistivät vuonna 2021 yhteensä 95 526 henkilötyövuotta. 62,1 prosenttia henkilötyövuosista tehtiin TOL 62 yrityksissä, 21,2 prosenttia TOL 26 yrityksissä, 11,9 prosenttia TOL 61 yrityksissä ja 4,9 prosenttia TOL 63 yrityksissä.

ICT-alan henkilöstön määrä kasvoi 0,6 prosenttia vuodesta 2021, eniten TOL 63 yrityksissä (kasvua 3,8 prosenttia).

ICT-alan yritysten henkilöstö Suomessa

Työvoimatutkimuksessa kuvataan ICT-alalla työskentelevien henkilöiden lukumäärää. Luku on kyselytutkimukseen perustuva arvio, johon sisältyy virhemarginaali. Näistä syistä henkilömäärä on huomattavasti korkeampi kuin Yritysten rakenne- ja tilinpäästötilastossa, jossa kuvataan henkilötyövuosia, ei henkilöiden lukumäärää.

Lähde: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2022 ICT-alalla työskenteli n. 130 000 henkilöä. Työllisten määrä kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

• Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa työllisten määrä kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna.
• Televiestinnässä työllisten määrä kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna.
• Ohjelmistot ja konsultointi toimialalla työllisten määrä kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna.
• Tietopalvelutoiminnassa työllisten määrä kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna

ICT-alan työlliset, vuosikeskiarvo 2014-2022

2014-2021 tiedot taulukkomuodossa

HUOM! Tilastokeskus on ottanut käyttöön uuden estimointimenetelmän vuoden 2021 alusta. Luvut on korjattu takautuvasti, eivätkä ole vertailukelpoisia aikaisempaan.

Työvoimatutkimuksessa kuvataan ICT-alalla työskentelevien henkilöiden lukumäärää. Luku on kyselytutkimukseen perustuva arvio, johon sisältyy virhemarginaali. Näistä syistä henkilömäärä on huomattavasti korkeampi kuin Yritysten rakenne- ja tilinpäästötilastossa, jossa kuvataan henkilötyövuosia, ei henkilöiden lukumäärää.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on haastattelututkimus, jonka tiedot kerätään tietokoneavusteisella puhelinhaastatteluilla 15-74-vuotiailta suomalaisilta. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä. Otannasta johtuen lukuihin sisältyy satunnaisuutta.

Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaiseman Kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeiden tutkimus – hankkeen loppuraportin mukaan Suomessa on tarve 6000–13 000 uudelle kyberturvallisuuden osaajalle. Kyberturvallisuuteen keskittyvät yritykset tarvitsevat noin uutta 4000 osaajaa. Muiden yksityisten ja julkisten toimijoiden tarve on 1000–4000 päätoimista ja 1000–5000 oman toimen ohella kyberturvallisuuden parissa työskentelevää osaajaa.

Ohjelmisto- ja e-business ry:n puheenjohtaja Rasmus Roiha arvioi Taloustaidon haastattelussa (12.10.2021), että ohjelmisto- ja it-palveluyhtiöt pystyisivät palkkaamaan 10 000–15 000 työntekijää lisää, jos sopivia osaajia löytyisi. Osaajapulaa pahentaa Roihan mukaan se, että yritykset hakevat tehtäviin erityisesti kokeneempia osaajia.

Teknologiateollisuus ry:n ylläpitämällä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden yritysten osaamistarpeista. Teknologiateollisuuden arvion mukaan sen jäsenyritykset tarvitsevat noin 3200 uutta ICT-alan osaajaa vuosittain. Teknologiateollisuus ry arvioi, että uusilta ICT-alan osaajilta vaaditaan aiempaa korkeampaa koulutusta – korkeakoulutettujen osuus uusien osaajien tarpeesta on noin 80 %. Tarkemmin osaajatarpeen koulutusjakaumaa on eritelty alla olevassa graafissa.

Teknologiateollisuuden arvio alalle tulevien osaajien koulutustarpeesta

Graafin lähde: Osaamispulssi, Teknologiateollisuus

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on koostettu tilastoja eri alojen hakijoista ja aloituspaikoista. Hakijoiden määrä on noussut kaikilla koulutusasteilla, erityisesti ICT-alan ammattikorkeakoulututkintoihin. Aloituspaikkojen määrä on kasvanut kaikilla koulutusasteilla: vuonna 2017 aloituspaikkoja oli yhteensä 5868 ja vuonna 2022 7 522. Vuonna 2022 AMK-tutkintojen aloituspaikkojen lukumäärä kuitenkin pieneni 12 % edellisvuoteen verrattuna ja ylempien korkeakoulututkintojen aloituspaikkojen määrä pieneni 20 %.

ICT-alan hakijat, aloituspaikat sekä hakijoiden suhde aloituspaikkoihin 2017–2022

Hakijatilastot taulukkomuodossa

Lähde: Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu

Tilastokeskuksen lukujen mukaan ICT-alaa (tietojenkäsittely ja tietoliikenne) opiskeli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2022 yhteensä 36 637 opiskelijaa. Tämä on 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoista 18 221 opiskeli ammattikorkeakouluissa ja 18 416 yliopistoissa. Luku sisältää yliopistoissa ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa, lisensiaatintutkintoa sekä tohtorintutkintoa opiskelevat. Ammattikorkeakouluopiskelijoissa luku sisältää sekä AMK- että YAMK-tutkintoa opiskelevat. Opiskelijoista 25,5 % oli naisia.

ICT-alan korkeakouluopiskelijat yhteensä 2012-2022

Ammattikorkeakouluissa ICT-alan uusien opiskelijoiden määrä kasvoi 13,3 % vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. Suoritettujen tutkintojen määrä ammattikorkeakouluissa laski 2,1 % vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Suoritetut tutkinnot sisältävät sekä AMK- että YAMK-tutkinnot.

Naisten osuus ICT-alan opiskelijoissa ammattikorkeakouluissa on ollut tasaisessa kasvussa vuodesta 2017 lähtien. Vuonna 2022 uusista ICT-alan opiskelijoista 28,3 % oli naisia. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 prosenttiyksikköä.

Tarkemmat luvut vuosilta 2012-2022 taulukkomuodossa

ICT-alan uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot ammattikorkeakouluissa 2012-2022

Naisten osuus ICT-alan uusista opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista ammattikorkeakouluissa 2012-2022

Yliopistoissa ICT-alan uusien opiskelijoiden määrä kasvoi vuonna 2022 12 % verrattuna edelliseen vuoteen. Suoritettujen tutkintojen määrä laski 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suoritetut tutkinnot sisältävät sekä alemmat että ylemmät korkeakoulututkinnot, lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

Naisten osuus uusista ICT-alan opiskelijoista yliopistoissa kasvoi hieman vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan naisten osuus valmistuneista pieneni.

Tarkemmat luvut vuosilta 2012-2022 taulukkomuodossa

ICT-alan uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot yliopistoissa 2012-2022

Naisten osuus ICT-alan uusista opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista yliopistoissa 2012-2022

Ammattioppilaitoksissa ICT-alan uusien opiskelijoiden määrä laski vuonna 2022 0,3 % verrattuna edelliseen vuoteen. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi 2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suoritetut tutkinnot sisältävät sekä alemmat että ylemmät ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

Naisten osuus uusista ICT-alan opiskelijoista ammattioppilaitoksissa kasvoi hieman vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan naisten osuus valmistuneista pieneni.

Tarkemmat luvut vuosilta 2019-2022 taulukkomuodossa

ICT-alan uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot ammattioppilaitoksissa 2012-2022

Naisten osuus ICT-alan uusista opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista ammattioppilaitoksissa 2019-2022

Lähde: Opiskelijat ja tutkinnot, Tilastokeskus

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipuseen on kerätty vuosittaisia tietoja opiskelijoiden opintojen kulusta. Tiedot on kerätty joka vuosi aloittaneiden opiskelijoiden osalta vuosittain opintojen aloituksesta lähtien. Tässä esitetään keskiarvo 2010-2018 aikana tutkinto-opiskelunsa aloittaneiden opiskelijoiden tilanteesta 2-8 vuotta opintojen aloittamisesta.

Tilastoista huomataan, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot aloittaneilla on ICT-alan korkeakouluopiskelijoista korkein valmistumisprosentti. Noin 64 % ICT-alan YAMK-tutkinnon aloittaneista on valmistunut tutkintoon viimeistään viiden vuoden kuluttua tutkinnon aloittamisesta. Viiden vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta 9 % tutkinto oli vielä kesken, 2 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 21 % siirtynyt työelämään ilman YAMK-tutkintoa.

Alempaa AMK-tutkintoa aloittaneista 39 % oli valmistunut tutkintoon viimeistään viiden vuoden kuluttua tutkinnon aloittamisesta. Viiden vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta 32 % tutkinto oli vielä kesken, 10 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 10 % siirtynyt työelämään ilman AMK-tutkintoa.

Ylempään yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta aloittaneista 31 % oli valmistunut tutkintoon viimeistään seitsemän vuoden kuluttua tutkinnon aloittamisesta. Seitsemän vuoden jälkeen opintojen aloittamisesta 18 % tutkinto oli vielä kesken, 19 % oli lopettanut opinnot kandidaatiksi valmistumisen jälkeen, 11 % oli vaihtanut alaa ennen valmistumista ja 17 % siirtynyt työelämään ilman tutkintoa.

ICT-alan AMK-tutkinnon aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

AMK-opiskelijoiden valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

ICT-alan YAMK-tutkinnon aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

YAMK-opiskelijoiden valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

ICT-alan yliopistotutkinnon* aloittaneiden tilanne vuosittain tutkinnon aloittamisesta

*) Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen

Yliopisto-opiskelijoiden* valmistumisprosentti vuosittain tutkinnon aloittamisesta

*) Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen

Lähde: Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu

Tilastokeskuksen mukaan ICT-alan AMK- tai YAMK-tutkintoon valmistuneista 77,2 prosenttia oli päätoimisesti työllisiä vuoden päästä valmistumisestaan. Kaikkien alojen AMK- ja YAMK-tutkinnoista valmistuneista päätoimisesti työllisiä oli 81,4 prosenttia, eli ICT-alalta valmistuneiden työllistymisaste oli 4,2 prosenttiyksikköä keskivertoa heikompi.

ICT-alan ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneista 79,7 prosenttia oli päätoimisesti työllisiä vuoden päästä valmistumisestaan. Kaikkien alojen ylempiin korkeakoulututkintoihin valmistuneista päätoimisesti työllisiä oli 78,1 prosenttia, eli ICT-alalta valmistuneiden työllistymisaste oli 1,6 prosenttiyksikköä keskivertoa korkeampi.

ICT-alalta valmistuneiden työllistymistilanne vuoden kuluttua valmistumisesta

Työllistyneillä tarkoitetaan päätoimisia työllisiä. Päätoimisiksi työllisiksi luetaan henkilöt, joilla oli voimassa oleva työsuhde vuoden viimeisellä viikolla. Myös alle kuukauden kestäneet työsuhteet lasketaan mukaan. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.

Lähde: Sijoittuminen koulutuksen jälkeen, Tilastokeskus

Eurostat koostaa vuosittain tiedot ICT-osaajien osuudesta työvoimasta Euroopan maissa. Vuonna 2022 eniten ICT-osaajia oli Ruotsissa (8,6 %), Luxemburgissa (7,7 %) ja Suomessa (7,6 %). EU-maissa ICT-osaajia oli keskimäärin 4,6 % työvoimasta.

ICT-osaajien osuus työvoimasta Euroopassa 2022

2013-2022 tiedot taulukkomuodossa

Lähde: Eurostat