Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan menot ovat kasvaneet melko tasaisesti vuodesta 2016 alkaen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2022 T&K-menot Suomessa ovat 7 892 miljoonaa euroa eli 2,93 % bruttokansantuotteesta.

Tutkimus- ja kehitysmenot Suomessa

1995–2022 tiedot taulukkomuodossa

Julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat pysyneet melko samoina 2010- ja 2020-luvuilla. Sen sijaan yrityssektorin T&K-menot ovat kasvaneet huomattavasti, noin 32 % vuodesta 2016 vuoteen 2021.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Suomessa

2000–2022 tiedot taulukkomuodossa

Vuonna 2021 ICT-alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 1 973,4 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli 8,7 prosenttia. ICT-alan osuus koko yrityssektorin t&k-menoista oli 38,3 %.

ICT-toimialan tutkimus- ja kehittämismenot

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta, Tilastokeskus

Tilastokeskus tutkii suomalaisten yritysten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tilastojen mukaan innovaatiotoimintaa harjoitti 85,0 % ICT-alan yrityksistä vuonna 2020, kun koko yrityssektorin keskiarvo oli 68,7 %. Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus ICT-alalla on pysynyt lähes samana vuoteen 2018 verrattuna, kun taas koko yrityssektorin keskiarvo on noussut 6,8 prosenttiyksikköä.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoitti vuonna 2020 72,0 % ICT-alan yrityksistä. Koko yrityssektorin keskiarvo oli 48,8 %. Vuodesta 2018 T&K-toimintaa harjoittavien yritysten osuus on vähentynyt 4,6 prosenttiyksikköä kun taas koko yrityssektorin keskiarvo on noussut 5,2 prosenttiyksikköä.

TKI-toimintaa harjoittavat yritykset Suomessa

Tarkempia tietoja vuosilta 2018 ja 2020 taulukkomuodossa

Lähde: Innovaatiotoiminta, Tilastokeskus

Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan tietoliikennealalla* tehtyjen patenttihakemusten määrä vuonna 2022 oli 264 kappaletta. Patenttien määrä pysyi samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna.

* Tietoliikennealaan otettu kansainvälisen patenttiluokituksen (IPC) mukaan luokat Telecommunications and Digital communication

Tietoliikennealan patenttihakemukset Suomessa 2013-2022

Tietoliikennealan patenttihakemusten osuus kaikista sähkötekniikan patenttihakemuksista oli 55 %.  Kaikista Suomessa jätetyistä patenttihakemuksista niiden osuus oli 18 %.

Tietoliikennealan patenttihakemusten osuus 2013-2022

Lähde: Patenttihakemukset tekniikan alueittain, PRH

Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin 1 354 euroa asukasta kohti vuonna 2021 (mukana kaikkien sektoreiden menot). Se oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa ja EU:ssa

Lähde: Eurostat

EU Industrial R&D Investment Scoreboard 2022 -raporttiin on koostettu 2500 yritystä, jotka ovat olleet suuria tutkimus- ja kehitystoiminnan investoijia vuonna 2021.

Kukin yrityksestä on investoinut yli 48,5 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Investointien yhteenlaskettu summa muodostaa noin 86 % maailman liiketoiminnan tutkimus- ja kehitystoiminnan investoinneista. EU:sta on mukana 361 yritystä (17,6 % investoinneista), USA:sta 882 yritystä (40,2 % investoinneista), Kiinasta 678 yritystä (17,9 % investoinneista) ja Japanista 233 yritystä (10,4 % investoinneista) ja muualta maailmasta 406 yritystä (13,9 % investoinneista).

Lähde: Industrial R&D Investment Scoreboard, EU

EU julkaisee vuosittain innovaatiovertailu European Innovation Scoreboardin, jossa verrataan EU-maita 27 eri indikaattorien avulla. Vuoden 2022 raportti julkaistiin lokakuussa 2022, tiedot ovat vuodelta 2021.

Suomi sai vertailussa EU-maista toiseksi parhaat pisteet. Suomen maaprofiilin voi tutustu tarkemmin täältä. Vertailun kärjessä oli Suomen lisäksi ensimmäisenä Ruotsi, kolmantena Tanska, neljäntenä Alankomaat ja viidentenä Belgia. Kaikkien pisteet olivat yli 125 % EU:n keskiarvosta.

Lähes kaikissa EU-maissa innovaatiotoiminta on kehittynyt vuodesta 2015. Innovaatiotoiminta on kuitenkin maantieteellisesti jakautunutta. Parhaiten vertailussa suoriutuneet maat ovat toistuvasti Pohjois- ja Länsi-Euroopassa kun taas huonommin suoriutuvat maat Etelä- ja Itä-Euroopasta.

European Innovation Scoreboard 2022

Vertailun mukaan EU on keskimäärin jäljessä joitain muita valtioita, kuten Etelä-Koreaa, Kanadaa, Yhdysvaltoja ja Australiaa.

Erityisesti Kiinan pisteet innovaatiovertailussa ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2015. EU on ottanut kiinni vertailussa parhaiten menestyneitä valtioita viime vuosina.

European Innovation Scoreboard 2022, vertailu joihinkin kolmansiin maihin

Lähde: European Innovation Scoreboard 2022

OECD:n tilastopalvelun mukaan tutkimus- ja kehitysmenot OECD-maissa keskimäärin olivat 2,7 % bruttokansantuotteesta vuonna 2020. EU-maissa ne olivat keskimäärin 2,2 % bruttokansantuotteesta. Suomessa tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,9 % bruttokansantuotteesta.

Tutkimus- ja kehitysmenoja eräissä OECD-maissa

1995-2020 tiedot taulukkomuodossa

Lähde: Gross domestic spending on R&D, OECD