Arjen digiturvallisuus

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa syyskuussa 2022 kysyttiin 1500 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Digiturvabarometrin vastaajista 83 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana tunnistanut vastaanottaneensa huijaus- tai kalasteluviestin. 55  prosenttia oli tunnistanut huijaus- tai kalasteluviestin viimeisen kuukauden aikana.

Jonkun oman laitteen tietoturvapäivitysten tarkastaneita viimeiden vuoden aikan oli 81 prosenttia. Lisäksi 5 prosenttia kertoi jonkun muun tarkataneen tietoturvapäivitykset heidän puolestaan. 78 prosenttia oli itse tai jonkun toisen avulla vaihtanut salasanojaan turvallisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Digiturvakoulutuksiin oli viimeisen vuoden aikana osallistunut 24  prosenttia vastaajista.

Kysymystä ei kysytty vuoden 2023 Digiturvabarometrissa.

Digiturvallisuuteen liittyvät teot suomalaisten arjessa

Lähde: Digiturvabarometri 2022, Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa elokuussa 2023 kysyttiin tuhannelta suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Vähiten tietoa tai koulutusta vastaajat olivat saaneet tekoälyn turvalliseen käyttöön, digipalvelun tai -laitteen häiriön ratkaisemiseen sekä tietoturvapoikkeamissa toimimiseen ja niistä ilmoittamiseen liittyen. Ikäryhmien välillä vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja, lukuun ottamatta sosiaalisen median turvallista käyttöä, jossa nuoret kokivat selvästi muita enemmän saaneensa paljon tietoa.

Suomalaisten saama tieto ja koulutus digiturvallisuudesta

Eniten vastaajat kertoivat haluavansa oppia lisää toiminnasta digihuihauksen tai verkkorikoksen kohteeksi jouduttaessa sekä digipalvelujen ja -laitteiden häiriön ratkaisemiseen liittyen.

Mitä digiturvallisuuteen liittyen halutaan oppia lisää?

Lähde: Digiturvabarometri 2023, DVV

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa elokuussa 2023 kysyttiin 1000 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Erityisesti omien työnantajien, viranomaisten sekä pankki-, maksu- ja vakuutuspalveluja tarjoavien yritysten uskottiin käsittelevän henkilötietoja ja muita tärkeitä tietoja turvallisesti. Näihin toimijoihin luotti melko paljon tai erittäin paljon kaikkiin yli 80 prosenttia vastaajista.

Vähiten henkilötietojen ja muiden tärkeiden tietojen käsittelyssä luotettiin tekoälypalveluihin, nettipeleihin, sosiaalisen median palveluihin ja muihin palveluihin. Näihin toimijoihin luotti melko paljon tai erittäin paljon kaikkiin alle 30 prosenttia vastaajista.

Suomalaisten luottamus henkilötietojensa turvalliseen käsittelyyn

Lähde: Digiturvabarometri 2023, DVV

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa syyskuussa 2022 kysyttiin 1500 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Digiturvallisuuteen liittyvistä asioista suomalaisia huolestuttivat eniten tietojen käsittely väärin tai itselle epäedullisella tavalla, identiteettivarkauden kohteeksi joutuminen, tietojen tai rahan menettäminen hyökkäyksen tai huijauksen myötä sekä henkilötietojen kerääminen luvatta. Vähiten huolestutti salasanojen hallitseminen sekä palvelujen ja laitteiden käyttäminen turvallisesti.

Suomalaisia huolestuttavat asiat digiturvallisuuteen liittyen

Lähde: Digiturvabarometri 2022, Digi- ja väestötietovirasto

DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten kohtaamista sekä riskinä pitämistään uhkista digitaalisessa maailmassa. Vuonna 2023 yleisimmin kohdatut tietoturvauhkat olivat spammi-viestit ja roskaposti sekä huijaukset ja tietojenkalastelu. Spammi-viestejä ja roskapostia pidettiin myös vähiten riskinä.

Lisäksi 57 % vastaajista koki, että omaa riittävästi tietoa tietoturvauhkista. Vuonna 2022 osuus oli 50 %.

Kohdatut ja riskiksi koetut tietoturvauhkat

Lähde: Digitaalinen elämä -tutkimus, DNA

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittaisessa viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksessa kysyttiin syyskuussa 2022 kuluttajien suhtautumisesta ostamiensa digilaitteiden tietoturvaan. 13 prosenttia vastaajista kertoi, ettei kiinnitä huomiota hankkimiensa laitteiden tietoturvaan. 43 prosenttia kertoi pitävänsä tietotuvallisuutta tärkeänä, muttei osaa itse arvioida laitteiden tietoturvallisuuden tasoa.

Suomalaisten suhtautuminen digilaitteiden tietoturvallisuuteen

Lähde: Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2022, Liikenne- ja viestintävirasto

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on määritellyt kuluttajakäyttöön tarkoitetuille IoT-laitteille tietoturvavaatimukset, jotka täyttäville tuotteille voidaan myöntää Tietoturvamerkki. Merkki kertoo siis siitä, että merkillä varustettu tuote on suunniteltu tietoturvalliseksi niin, että käyttäjä ja hänen tietonsa ovat turvassa yleisimmiltä uhilta internetissä.

Tietoturvamerkin saadakseen, Kyberturvallisuuskeskuksen valtuuttama itsenäinen tietoturvayritys tarkastaa täyttääkö tuote Kyberturvallisuuskeskuksen asettamat vaatimukset Tietoturvamerkin saamiseksi. Lopullisen päätöksen Tietoturvamerkin myöntämisestä tekee Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Tarkemmin Tietoturvamerkin vaatimuksista sekä listan merkin saaneista tuotteista voit lukea Tietoturvamerkin verkkosivuilta.

Lähde: Tietoturvamerkki.fi