Arjen digiturvallisuus

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa syyskuussa 2022 kysyttiin 1500 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Digiturvabarometrin vastaajista 83 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana tunnistanut vastaanottaneensa huijaus- tai kalasteluviestin. 55  prosenttia oli tunnistanut huijaus- tai kalasteluviestin viimeisen kuukauden aikana.

Jonkun oman laitteen tietoturvapäivitysten tarkastaneita viimeiden vuoden aikan oli 81 prosenttia. Lisäksi 5 prosenttia kertoi jonkun muun tarkataneen tietoturvapäivitykset heidän puolestaan. 78 prosenttia oli itse tai jonkun toisen avulla vaihtanut salasanojaan turvallisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Digiturvakoulutuksiin oli viimeisen vuoden aikana osallistunut 24  prosenttia vastaajista.

Digiturvallisuuteen liittyvät teot suomalaisten arjessa

Lähde: Digiturvabarometri 2022, Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa syyskuussa 2022 kysyttiin 1500 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Erityisesti omien työnantajien, viranomaisten sekä pankki-, maksu- ja vakuutuspalveluja tarjoavien yritysten uskottiin käsittelevän henkilötietoja ja muita tärkeitä tietoja turvallisesti. Näihin toimijoihin luotti melko paljon tai erittäin paljon kaikkiin yli 80 prosenttia vastaajista.

Vähiten henkilötietojen ja muiden tärkeiden tietojen käsittelyssä luotettiin nettipelejä ja muita palveluja tarjoaviin yrityksiin sekä sähköisiin viestintäpalveluihin ja sosiaalisen median palveluja. Niihin kaikkiin luotti melko tai erittäin paljon alle 35 prosenttia vastaajista.

Suomalaisten luottamus henkilötietojensa turvalliseen käsittelyyn

Lähde: Digiturvabarometri 2022, Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietoviraston teettämässä Digiturvabarometri -kyselytutkimuksessa syyskuussa 2022 kysyttiin 1500 suomalaiselta digiturvallisuuteen liiittyviä asioita.

Digiturvallisuuteen liittyvistä asioista suomalaisia huolestuttivat eniten tietojen käsittely väärin tai itselle epäedullisella tavalla, identiteettivarkauden kohteeksi joutuminen, tietojen tai rahan menettäminen hyökkäyksen tai huijauksen myötä sekä henkilötietojen kerääminen luvatta. Vähiten huolestutti salasanojen hallitseminen sekä palvelujen ja laitteiden käyttäminen turvallisesti.

Suomalaisia huolestuttavat asiat digiturvallisuuteen liittyen

Lähde: Digiturvabarometri 2022, Digi- ja väestötietovirasto

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittaisessa viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksessa kysyttiin syyskuussa 2022 kuluttajien suhtautumisesta ostamiensa digilaitteiden tietoturvaan. 13 prosenttia vastaajista kertoi, ettei kiinnitä huomiota hankkimiensa laitteiden tietoturvaan. 43 prosenttia kertoi pitävänsä tietotuvallisuutta tärkeänä, muttei osaa itse arvioida laitteiden tietoturvallisuuden tasoa.

Suomalaisten suhtautuminen digilaitteiden tietoturvallisuuteen

Lähde: Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2022, Liikenne- ja viestintävirasto

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on määritellyt kuluttajakäyttöön tarkoitetuille IoT-laitteille tietoturvavaatimukset, jotka täyttäville tuotteille voidaan myöntää Tietoturvamerkki. Merkki kertoo siis siitä, että merkillä varustettu tuote on suunniteltu tietoturvalliseksi niin, että käyttäjä ja hänen tietonsa ovat turvassa yleisimmiltä uhilta internetissä.

Tietoturvamerkin saadakseen, Kyberturvallisuuskeskuksen valtuuttama itsenäinen tietoturvayritys tarkastaa täyttääkö tuote Kyberturvallisuuskeskuksen asettamat vaatimukset Tietoturvamerkin saamiseksi. Lopullisen päätöksen Tietoturvamerkin myöntämisestä tekee Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.

Tarkemmin Tietoturvamerkin vaatimuksista sekä listan merkin saaneista tuotteista voit lukea Tietoturvamerkin verkkosivuilta.

Lähde: Tietoturvamerkki.fi