Postimarkkinat

Postimarkkinaselvitys 2016

Viestintäviraston laatima postimarkkinaselvitys 2015 julkaistiin kesäkuussa 2017.

Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni noin 7 prosenttia vuonna 2016 ja oli noin 600 miljoonaa kirjettä. Postin arvion mukaan kirjepostin määrä tulee lähivuosina vähenemään noin kahdeksan prosenttia vuodessa.

Postin jakamista kirjeistä 90 prosenttia oli yritysten tai viranomaisten lähettämiä. Yritysten lähettämät laskut ovat kirjelajeittain tarkasteltuna olleet suurin yksittäinen kirjelähetysten ryhmä ja sähköiseen laskutukseen siirtyminen on merkittävästi vähentänyt osoitteellisen kirjepostin määrää.

Kuluttajien lähettämien kirjeiden määrässä muutokset ovat olleet pieniä, mutta niiden osuus koko kirjepostin määrästä on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta koko kirjepostin kokonaismäärään. Lähetettävien joulukorttien määrä oli edelleen useita miljoonia. Kymmenessä vuodessa niiden määrä on kuitenkin vähentynyt noin 40 prosenttia. Vuonna 2016 lähetettiin pääsiäis- ja ystävänpäiväkortteja edellisvuosia enemmän.

Sanomalehdistä noin 80 prosenttia jaettiin varhaisjakelussa. Sanomalehtien levikki väheni vuonna 2016 noin 5 prosenttia edellisvuodesta.

Aikakauslehdistä noin 95 prosenttia jaettiin postin päiväjakelun yhteydessä suoraan vastaanottajalle. Irtonumeromyynnin osuus oli noin 5 prosenttia. Aikakauslehtijakelun määrä vuonna 2016 pysyi kutakuinkin samana kuin vuonna 2015.  Irtonumeromyynnissä lasku oli noin 7 prosenttia.

Pakettivolyymien arvioidaan kasvaneen reilut 4 prosenttia vuonna 2016. Suurimpana syynä tähän oli verkkokaupan kasvu. Myös kuluttajien välisen kaupan eli vertaiskaupan kasvu selittää pakettilähetysten määrän kasvua.

Osoitteettoman jakelun määrä vuonna 2016 laski hieman edellisvuodesta.

Lähde: Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2016


Postimarkkinaselvitys 2015

Viestintäviraston laatima postimarkkinaselvitys 2015 julkaistiin kesäkuussa 2016.

Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni noin 8 prosenttia vuonna 2015 ja oli hieman yli 800 miljoonaa kirjettä. Postin arvion mukaan perinteisen postin määrä saattaa puolittua vuoteen 2020 mennessä.

Postin jakamista kirjeistä 90 prosenttia oli yritysten tai viranomaisten lähettämiä. Yritysten lähettämät laskut ovat kirjelajeittain tarkasteltuna olleet suurin yksittäinen kirjelähetysten ryhmä ja sähköiseen laskutukseen siirtyminen on merkittävästi vähentänyt osoitteellisen kirjepostin määrää.

Kuluttajien lähettämien kirjeiden määrässä muutokset ovat olleet pieniä. Kuluttajien lähettämien kirjeiden osuus koko kirjepostin määrästä on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta koko kirjepostin kokonaismäärään.

Sanomalehdistä noin 80 prosenttia jaettiin varhaisjakelussa. Sanomalehtien_ levikki väheni vuonna 2015 noin 5 prosenttia edellisvuodesta.

Aikakauslehdistä noin 95 prosenttia jaettiin postin päiväjakelun yhteydessä suoraan vastaanottajalle. Irtonumeromyynnin osuus oli noin 5 prosenttia. Aikakauslehtijakelun määrä vuonna 2015 väheni 9 prosenttia edellisvuodesta. Irtonumeromyynnissä lasku oli noin 8 prosenttia. Aikakauslehtien levikki laski lähes 10 prosenttia.

Pakettilähetysten määrän arvioiminen on hankalaa alalla toimivien lukuisten toimijoiden vuoksi. Pakettimäärien kirjaamisten käytännöt eri toimijolla saattavat olla erilaisia ja yksi paketti voi kirjautua kahdelle eri yhtiölle. Kuljetettujen pakettien kokonaismäärän arvioidaan kuitenkin edelleen kasvaneen. Vuona 2015 määrä oli hieman yli 60 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli hieman alle 60 miljoonaa pakettia. Suurimpana syynä tähän oli verkkokaupan kasvu. Myös kuluttajien välisen kaupan eli vertaiskaupan kasvu selittää pakettilähetysten määrän kasvua.

Osoitteettoman jakelun määrä vuonna 2015 pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Valtaosa osoitteettomasta jakelusta kulkee Postin ja Suomen Suoramainonta Oy:n kautta. Posti hoitaa jakelun valtakunnallisen päiväjakelun yhteydessä. Suomen Suoramainonta hoitaa jakelun ketjuunsa kuuluvuilla jakeluyhtiöillä, joilla on paikallistoimipisteitä eri puolilla Suomea.

Lähde: Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2015


Postimarkkinaselvitys 2014

Viestintäviraston laatima postimarkkinaselvitys 2014 julkaistiin kesäkuussa 2015.

Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni 10 prosenttia vuonna 2014 ja oli noin 900 miljoonaa kirjettä. Posti arvioi, että kirjevolyymi puolittuu seuraavassa viidessä vuodessa. Yksi syy vähenemiselle on sähköisten laskujen yleistyminen. Vuoden 2014 lopussa yli puolet kuluttajalaskuista vastaanotettiin sähköisesti, vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus on Postin ennusteen mukaan 75 prosenttia.

Sanomalehtien varhaisjakelu väheni 12 prosenttia vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna, päivittäinen varhaisjakelun määrä oli noin 1,136 miljoonaa sanomalehteä. Sanomalehdistä noin 80 prosenttia jaettiin varhaisjakeluna. Postin osuus sanomalehtien jakelusta yhteensä oli noin kaksi kolmasosaa, muu jakelu jakautui kymmenen jakelijan kesken. Päivittäisestä sanomalehtien varhaisjakelusta postin osuus oli noin 40 prosenttia (459 694 sanomalehteä). Seuraavaksi suurimmat jakelijat olivat Alma Manu 195 169 sanomalehteä ja Lounais-Suomen Tietojakelu 114 617 sanomalehteä.

Aikakauslehtien jakelu väheni 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, niitä jaettiin vuonna 2014 noin 200 miljoonaa kappaletta.

Osoitteeton jakelu (osoitteeton suoramainonta, ilmaisjakelulehdet) laski vuoden 2013 hieman yli 2 miljoonasta noin 1,8 miljoonaan vuonna 2014

Pakettilähetysten määrä kasvoi noin 2 prosenttia vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Määrä oli hieman alle 60 miljoonaa pakettia.

Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2014


Postimarkkinaselvitys 2012-2013

Viestintäviraston laatima postimarkkinaselvitys 2012-2013 on jatkoa aiempina vuosina tehdyille Postilähetyspalvelututkimuksille. Tutkimusten toteuttaja on kuitenkin ollut eri vuosina eri organisaatio, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään.

Osoitteellisen kirjepostin määrä väheni 4 prosenttia vuonna 2012 ja 6 prosenttia vuonna 2013. Vuonna 2014 Itella ennustaa sen vähenevän 10 prosenttia. Osa vähenemisestä johtuu yritysten siirtymisestä sähköiseen laskutukseen. Yritysten lähettämistä kirjeistä laskuja oli noin 50 prosenttia ja kotitalouksien vastaanottamista kirjeistä noin 43 prosenttia oli laskuja.

Sanomalehtiä jaetaan koteihin noin 78 prosenttia varhaisjakeluna ja muun postin mukana 22 prosenttia., Varhaisjakeluna jaetaan päivittäin keskimäärin 1,5 miljoonaa sanomalehteä. Itellan osuus sanomalehtien jakelumarkkinoista on lähes 70 prosenttia. Aikakauslehtien jakelun vuosivolyymi oli vuonna 2013 noin 300 miljoonaa kappaletta.

Osoitteeton jakelu kasvoi vuonna 2013 reilut 2 prosenttia. Suurimman osan osoitteettomasta jakelusta hoitavat Itella ja Suomen Suoramainonta.

Pakettilähetysten määrä kasvoi vuonna 2013 reilut 5 prosenttia vuoden 2012 noin 55 miljoonasta postipaketista.

Lähde: Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2012-2013



Springer julkaisi (2016) teoksen “The Future of the Postal Sector in a Digital World”. Teos on artikkelikokoelma eri kirjoittajilta. Suomesta kirjassa ovat mukana Heikki Nikali, Juri Mattila, Ilona Rintanen ja Ville Huuhtanen artikkelilla “Demand and Regulation for e-Commerce in Goods”.

Teos on ostettavissa joko kokonaisuudessaan tai luvuittain muun muassa Springerin verkkosivuilta: The Future of the Postal Sector in a Digital World.



Liikenne- ja viestintäministeriö selvitti lehtijakelun liittämistä yleispalvelun piiriin. Selvityksen laati VALOR Partners Oy ja se valmistui lokakuussa 2014.

Sanomalehti jaettiin vuonna 2013 noin 590 miljoonaa kappaletta, 80 prosenttia niistä varhaisjakeluna. Sanomalehtien varhaisjakelusta 65 prosenttia oli vuonna 2013 postin hoitama. Alma Manu hoiti 13 prosenttia ja muut jakeluyhtiöt 22 prosenttia. Varhaisjakelussa olevien lehtien osuus oli 12 prosenttia koko jakeluvolyymistä.

Sanomalehtiä jaettiin vuonna 2013 noin 590 miljoonaa kappaletta. Sanomalehtijakelun volyymin kehityksen arvioidaan laskevan, maltillisen skenaarion mukaan se laskisi noin 500 miljoonaan kappaleeseen vuoteen 2020. Perus skenaarion mukaan volyymi vuonna 2020 olisi noin 450 miljoonaa ja radikaalin skenaarion mukaan noin 350 miljoonaa.

Lähde: Lehtijakelun liittäminen yleispalvelun piiriin. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 28/2014


Liikenne- ja viestintäministeriö kartoitti selvityksessään (lokakuu 2014) kirjepostin jakeluun parhaiten soveltuvia yrityksiä Suomessa sekä sitä, kuinka suurelta osin uudet postiyritykset voisivat osallistua postin yleispalvelun nettokustannusten kattamiseen. Selvityksen laati VALOR Partnrs Oy.

Selvityksessä oli kolme skenaariota kirjepostin määrän kehityksestä vuoteen 2020. Maltillisen skenaarion mukaan määrä olisi noin 750 miljoonaa kappaletta vuonna 2020, realistisen skenaarion mukaan nin600 miljoonaa ja pessimistisen skenaarion mukaan noin 400 miljoonaa. Itellan arvio kirjemarkkinan volyymista vuonna 2020 on 500 miljoonaa kappaletta.

Volyymi vuonna 2013 oli 985 miljoonaa kirjelähetystä.

Lähde: Postiyritysten osallistuminen postin yleispalvelun kustannusten korvaamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 27/2014.


Itellan (huhtikuussa 2014) tekemästä selvityksen mukaan kuluttajille tärkein postipalvelu on pakettien vastaanottaminen. Kuluttajat vastaanottavat noin 36 miljoonaa tavaralähetystä vuodessa, 27 prosenttia niistä tulee ulkomailta. Postin osuus kuluttajien vastaanottamista tavaralähetyksistä on noin 75 prosenttia. Pakettipalvelujen käyttäjistä postia käyttää säännöllisesti 46 prosenttia.