Prior konsultointi toteutti Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tutkimuksen pk-yritysten digitalisoitumisesta. Tutkimukseen vastasi 561 yrittäjää, joista noin viidennes oli yksinyrittäjiä ja loput edustivat pääosin 2–50 henkilön yrityksiä. Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2021
Digitaalisuuden hyödyntäminen yrityksissä – missä seuraavista hyödyntää digitalisuutta?
Valtaosa pk-yrityksistä hyödyntää sähköistä taloushallintaa (80 %) sekä sisäisen viestinnän ja yhteistyön välineitä (72 %). Pilvitallennuspalvelut on käytössä 68 % kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työolobarometri perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessaan tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vastaajina oli noin 1 899 henkilöä. Raportti julkaistiin kesäkuussa 2022.
Vuoden 2021 työolobarometrissa sähköisten työtilojen ja pikaviestintävälineiden käytöstä kysyttiin vain niiltä, jotka ylipäänsä käyttävät työssään digitaalisia välineitä, kun aikaisempina vuosina kysymys on esitetty kaikille vastaajille.
Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö työssä sektoreittain
Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö työssä sosioekonomisen aseman mukaan
Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto
Vuoden 2021 työolobarometrissä ei enää kysytty uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta.
Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen mukaan vuonna 2022 sosiaalista mediaa hyödynsi 81 prosenttia suomalaisista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä.
Yleisin käytössä ollut sosiaalisen median tyyppi oli yhteisöpalvelut (esim. Facebook tai LinkedIn), joita käytti 79 prosenttia yrityksistä. Multimedian jakamiseen tarkoitettua mediaa (esim. Instagram, YouTube, Pinterest) käytti 55 prosenttia ja blogeja tai mikroblogeja (esim. Twitter) 23 prosenttia yrityksistä
Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä Suomessa
Teollisuusrobotti = automaattisesti ohjattava ja uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen mekaaninen laite, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa liikeakselia ja jota käytetään teollisuusautomtiikassa
Palvelurobotti = mekaaninen laite, joka on osin autonominen ja kykenee toimimaan monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä, joka saattaa vaatia vuorovaikutusta ihmisten, esineiden tai muiden laitteiden kanssa
Keskimäärin 10 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti robotteja. Teollisuusrobotteja oli 8 prosentilla yrityksistä ja palvelurobotteja 3 prosentilla yrityksistä.
Postin teettämässä ja Kantar TNS:n toteuttamassa Suuri verkkokauppatutkimus 2022 -tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppiailta varastoautomatiikan kuten robottien hyödyntämistä tuotteiden käsittelyssä varastoissa. Vastaajista vain 7 % kertoi yrityksessä hyödynnettävän varastoautomatiikkaa.
Tilastokeskus selvitti ensimmäistä kertaa tekoälyn käyttöä yrityksissä vuoden 2021 “Tietotekniikan käyttö yrityksissä” -tutkimuksessaan.
Tutkimuksessa tekoäly määriteltiin: “Tekoälyllä tarkoitetaan tässä järjestelmiä, jotka keräävät ja/tai käyttävät dataa parhaan toiminnan ennustamiseksi, suosittelemiseksi tai päättämiseksi saavuttamaan tietyt tavoitteet, käyttäen esimerkiksi tekstinlouhintaa (text mining), konenäköä, puheentunnistusta, luonnollisen kielen tuottamista (Natural Language Generation, NLG), koneoppimista tai syväoppimista.”
Postin teettämässä ja Kantar TNS:n toteuttamassa Suuri verkkokauppatutkimus 2022 -tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppiailta tekoälyn hyödyntämistä verkkokauppatoiminnassaan. Vastaajista 26 % kertoi, että tekoäly on alettu hyödyntämään yrityksessä ja 22 % kertoi vielä tutustuvansa aiheeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrissa on selvitetty palkansaajien etätyön tekemistä. Vuonna 2021
etätyökysymys kysyttiin samalla tavoin kuin ennen pandemiaa, mutta aikasarja ei ole vertailukelpoinen muiden tutkimuksessa toteutettujen muutosten takia.
Palkansaajien etätyö viimeisten 12 kuukauden aikana vuonna 2021
Palkansaajien etätyö viimeisten 12 kuukauden aikana 2015-2020
Vuonna 2020 etätyön tekemistä arvioitiin vain koronapandemiaa edeltävän ajan osalta. Vuonna 2021 etätyökysymys kysyttiin samalla tavoin kuin ennen pandemiaa, mutta aikasarja ei ole vertailukelpoinen muiden tutkimuksessa toteutettujen muutosten takia.
Vuonna 2020 etätyötä ennen koronan alkua teki säännöllisesti 21 prosenttia palkansaajista ja satunnaisesti 11 prosenttia. Enemmistö (68 %) palkansaajista ei ollut tehnyt etätyötä laisinkaan ennen koronaa 2020.
Niiltä palkansaajilta, jotka eivät olleet tehneet etätyötä laisinkaan ennen koronaa kysyttiin, alkoivatko he tehdä etätyötä koronatilanteen takia? Yhteensä 24 % niistä, jotka eivät olleet tehneet etätyötä ennen koronaa, olivat koronan seurauksena alkaneet tehdä etätyötä. Palkansaajista siis yhteensä noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä vuonna 2020 (36 % vuonna 2019).
DNA teettää vuosittain Digitaalinen elämä -tutkimuksen , jossa selvitetään 16-74-vuotiaiden suomalaisten digitaalisia elämäntapoja. Vastaajia on noin tuhat ja tulokset painotetaan Suomen väestöä edustavaksi iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimuksessa kysyttiin vastaajilta, mahdollistaako näiden työn luonne etätyön tekemisen ja millaiset mahdollisuudet näillä oli etätyön tekemiseen nykyisessä työpaikassaan. 50 prosenttia kertoi, että heidän työnsä luonne mahdollistaisi etätyön tekemisen. Heistä taas 91 prosentilla oli rajoittamaton tai rajattu oikeus etätyön tekemiseen. 6 prosenttia heistä kertoi, että ei ole mahdollisuutta, vaikka itse haluaisi tehdä töitä etänä.
Mahdollisuus etätyön tekemiseen niillä, joilla työn luonne sen mahdollistaisi – 2023
Tutkimuksessa kysyttiin myös etätyötä tekeviltä erinäisistä väittämistä etätyöhön liittyen. Alle on koottu täysin samaa ja melko lailla samaa mieltä olleiden osuus vastaajista.
EurostatinDigital Intensity Index (DII) kuvaa digitalisaation hyödyntämistä vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 12 indikaattorin avulla. Jokaisesta indikaattorista saa nolla tai yhden pisteen. 0-3 pistettä on erittäin matala, 4-6 pistettä matala, 7-9 korkea ja 10-12 pistettä erittäin korkea digitalisaatiotaso. Tarkemmin indikaattoreista voit lukea täältä.
Indeksin mukaan vuonna 2021 EU-maissa keskimäärin 29 prosentilla yrityksistä on korkea tai erittäin korkea digitalisaatiotaso (DII). Euroopan kärjessä ovat Ruotsi, Tanska, Irlanti ja Suomi. Suomessa erittäin korkea digitalisaatiotaso oli 15 prosentilla yrityksistä oli erittäin korkea ja 43 prosentilla korkea digitalisaatiotaso. Heikoimmin digitalisaatiota hyödynnetään Bulgariassa, Romaniassa ja Kreikassa.
