Viimeksi päivitetty 31.01.2023: Yritysten digitalisaatio Euroopassa
Yritysten digitaaliset työkalut
Prior konsultointi toteutti Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tutkimuksen pk-yritysten digitalisoitumisesta. Tutkimukseen vastasi 561 yrittäjää, joista noin viidennes oli yksinyrittäjiä ja loput edustivat pääosin 2–50 henkilön yrityksiä. Tutkimus julkaistiin tammikuussa 2021
Digitaalisuuden hyödyntäminen yrityksissä – missä seuraavista hyödyntää digitalisuutta?
Valtaosa pk-yrityksistä hyödyntää sähköistä taloushallintaa (80 %) sekä sisäisen viestinnän ja yhteistyön välineitä (72 %). Pilvitallennuspalvelut on käytössä 68 % kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työolobarometri perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessaan tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vastaajina oli noin 1 899 henkilöä. Raportti julkaistiin kesäkuussa 2022.
Vuoden 2021 työolobarometrissa sähköisten työtilojen ja pikaviestintävälineiden käytöstä kysyttiin vain niiltä, jotka ylipäänsä käyttävät työssään digitaalisia välineitä, kun aikaisempina vuosina kysymys on esitetty kaikille vastaajille.
Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö työssä sektoreittain
Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö työssä sosioekonomisen aseman mukaan
Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto
Vuoden 2021 työolobarometrissä ei enää kysytty uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta.
Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksen mukaan vuonna 2022 sosiaalista mediaa hyödynsi 81 prosenttia suomalaisista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä.
Yleisin käytössä ollut sosiaalisen median tyyppi oli yhteisöpalvelut (esim. Facebook tai LinkedIn), joita käytti 79 prosenttia yrityksistä. Multimedian jakamiseen tarkoitettua mediaa (esim. Instagram, YouTube, Pinterest) käytti 55 prosenttia ja blogeja tai mikroblogeja (esim. Twitter) 23 prosenttia yrityksistä
Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä Suomessa
Teollisuusrobotti = automaattisesti ohjattava ja uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen mekaaninen laite, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa liikeakselia ja jota käytetään teollisuusautomtiikassa
Palvelurobotti = mekaaninen laite, joka on osin autonominen ja kykenee toimimaan monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä, joka saattaa vaatia vuorovaikutusta ihmisten, esineiden tai muiden laitteiden kanssa
Keskimäärin 10 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käytti robotteja. Teollisuusrobotteja oli 8 prosentilla yrityksistä ja palvelurobotteja 3 prosentilla yrityksistä.
Postin teettämässä ja Kantar TNS:n toteuttamassa Suuri verkkokauppatutkimus 2022 -tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppiailta varastoautomatiikan kuten robottien hyödyntämistä tuotteiden käsittelyssä varastoissa. Vastaajista vain 7 % kertoi yrityksessä hyödynnettävän varastoautomatiikkaa.
Tilastokeskus selvitti ensimmäistä kertaa tekoälyn käyttöä yrityksissä vuoden 2021 “Tietotekniikan käyttö yrityksissä” -tutkimuksessaan.
Tutkimuksessa tekoäly määriteltiin: “Tekoälyllä tarkoitetaan tässä järjestelmiä, jotka keräävät ja/tai käyttävät dataa parhaan toiminnan ennustamiseksi, suosittelemiseksi tai päättämiseksi saavuttamaan tietyt tavoitteet, käyttäen esimerkiksi tekstinlouhintaa (text mining), konenäköä, puheentunnistusta, luonnollisen kielen tuottamista (Natural Language Generation, NLG), koneoppimista tai syväoppimista.”
Etla laati kesäkuussa 2019 kartoitusraportin tekoälyä kehittävistä tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävistä yrityksistä Suomessa. Raportti julkaistiin elokuussa 2019.
Tekoälyä kehittävien tai sitä hyödyntävien yritysten määrä oli 2019 kasvanut 9 prosenttia edellisestä vuodesta. Vähintään yhden henkilön työllistävistä yrityksistä tekoälyä hyödyntävien osuus oli 0,3 prosenttia. 57 prosenttia tekoälyä hyödyntävistä tai kehittävistä yrityksistä on 1 – 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. 4 prosenttia niistä on yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Toimialoittain yritykset sijoittuvat useimmiten ohjelmistosuunnitteluun, liikkeenjohdon konsultointiin, arkkitehti- ja insinööripalveluihin sekä luonnontieteen ja tekniikan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Teollisuuden ja kaupan toimialoilla tekoälyä ei juurikaan hyödynnetä.
Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassa hyödyntävien yritysten määrä Suomessa
Postin teettämässä ja Kantar TNS:n toteuttamassa Suuri verkkokauppatutkimus 2022 -tutkimuksessa kysyttiin verkkokauppiailta tekoälyn hyödyntämistä verkkokauppatoiminnassaan. Vastaajista 26 % kertoi, että tekoäly on alettu hyödyntämään yrityksessä ja 22 % kertoi vielä tutustuvansa aiheeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrissa on selvitetty palkansaajien etätyön tekemistä. Vuonna 2021
etätyökysymys kysyttiin samalla tavoin kuin ennen pandemiaa, mutta aikasarja ei ole vertailukelpoinen muiden tutkimuksessa toteutettujen muutosten takia.
Palkansaajien etätyö viimeisten 12 kuukauden aikana vuonna 2021
Palkansaajien etätyö viimeisten 12 kuukauden aikana 2015-2020
Vuonna 2020 etätyön tekemistä arvioitiin vain koronapandemiaa edeltävän ajan osalta. Vuonna 2021 etätyökysymys kysyttiin samalla tavoin kuin ennen pandemiaa, mutta aikasarja ei ole vertailukelpoinen muiden tutkimuksessa toteutettujen muutosten takia.
Vuonna 2020 etätyötä ennen koronan alkua teki säännöllisesti 21 prosenttia palkansaajista ja satunnaisesti 11 prosenttia. Enemmistö (68 %) palkansaajista ei ollut tehnyt etätyötä laisinkaan ennen koronaa 2020.
Niiltä palkansaajilta, jotka eivät olleet tehneet etätyötä laisinkaan ennen koronaa kysyttiin, alkoivatko he tehdä etätyötä koronatilanteen takia? Yhteensä 24 % niistä, jotka eivät olleet tehneet etätyötä ennen koronaa, olivat koronan seurauksena alkaneet tehdä etätyötä. Palkansaajista siis yhteensä noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä vuonna 2020 (36 % vuonna 2019).
DNA:n teettämässä Digitaaliset elämäntavat 2022 -kyselytutkimuksessa kysyttiin vastaajilta, millaiset mahdollisuudet näillä oli etätyön tekemiseen nykyisessä työpaikassaan. Hieman yli puolella oli mahdollisuus tai rajatusti mahdollisuus tehdä töitä etänä. 22 % kertoi, että ei ole mahdollisuutta, vaikka itse haluaisi tehdä töitä etänä.
EurostatinDigital Intensity Index (DII) kuvaa digitalisaation hyödyntämistä vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä 12 indikaattorin avulla. Jokaisesta indikaattorista saa nolla tai yhden pisteen. 0-3 pistettä on erittäin matala, 4-6 pistettä matala, 7-9 korkea ja 10-12 pistettä erittäin korkea digitalisaatiotaso. Tarkemmin indikaattoreista voit lukea täältä.
Indeksin mukaan vuonna 2021 EU-maissa keskimäärin 29 prosentilla yrityksistä on korkea tai erittäin korkea digitalisaatiotaso (DII). Euroopan kärjessä ovat Ruotsi, Tanska, Irlanti ja Suomi. Suomessa erittäin korkea digitalisaatiotaso oli 15 prosentilla yrityksistä oli erittäin korkea ja 43 prosentilla korkea digitalisaatiotaso. Heikoimmin digitalisaatiota hyödynnetään Bulgariassa, Romaniassa ja Kreikassa.
