Langattomille laajakaistoille turvattava riittävästi taajuuksia

Kattavien viestintäverkkojen toteuttaminen ja laajan sähköisen asioinnin mahdollistaminen edellyttävät, että langattomille laajakaistoille turvataan riittävät taajuudet. Tämä tarkoittaa käytännössä Traficomin myöntämien taajuuksien kohdistamista täysimääräisesti kaupallisille teleyrityksille. Suomen tulee olla jatkossakin aktiivinen toimija myös maailman radiotaajuuskonferenssissa (WRC). 

Taajuuksien jakomenettelyssä on turvattava tasapuolinen kilpailutilanne. Myös lupaehtojen on oltava tasapuoliset. Valtion fiskaaliset tavoitteet huutokauppatuloista eivät saa olla perusteena taajuuksien jakoperiaatteista päätettäessä. Kalliit huutokaupat heikentävät teleyritysten investointikykyä viestintäverkkoihin ja -palveluihin. Tästä syystä myös taajuusmaksut tulee säilyttää kohtuullisella tasolla.

Teknologianeutraali ja markkinaehtoinen rakentaminen

Viestintäverkkojen rakentamisessa tarjonta kohdistuu markkinaehtoisesti kysynnän mukaan. Viestintäpoliittiset ratkaisut tulee tehdä edistämään markkinaehtoista kysyntää ja viestintäpolitiikan lähtökohdaksi ottaa käyttäjien todelliset tarpeet ilman kategorisia nopeus- ja symmetrisyystavoitteita.

Laajakaistojen saatavuus toteutetaan teknologianeutraalisti kustannustehokkuus huomioiden. Palvelujen käyttäjille tärkeintä on saatavuus ja toimivuus, ei se, millä tekniikalla palvelut on toteutettu.

Kuntien tulee pidättäytyä operaattoriroolista markkinahäiriöiden välttämiseksi ja kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Tilanteissa, joissa julkinen taho kuitenkin rakentaa laajakaistaa, tulee verkon vuokrauksen toimia yhtäläisin ja kohtuullisin ehdoin.

Kaapelitelevisioverkon laajakaista tulisi saada täysimääräisesti käyttöön poistamalla Ylen radiokanavien FM-signaalin siirtovelvoite, joka rajoittaa kaapelitelevisioverkon laajakaistanopeutta ja symmetrisyyttä sekä vääristää kilpailua.

Julkisista rakentamistuista tulee pidättäytyä

Suomessa viestintäverkkojen laatu ja kattavuus ovat hyvät ja hintataso asiakkaille edullinen. Verkkoinfra on rakennettu markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukia, mikä on ollut mahdollista toimivien ja kilpailtujen markkinoiden vuoksi.

Poikkeuksen muodostaa ns. laajakaistatukilaki, joka tosin edellytti tarkkaa notifiointia EU-komissiolle juuri kilpailuvaikutustensa takia. Julkisista rakentamistuista tulee pidättäytyä. Jos julkista rahoitusta kuitenkin käytetään viestintäverkkoihin ja -palveluihin, on aina tehtävä seikkaperäinen vaikutusarvio markkinoihin ja kilpailuun. Myös mobiiliteknologia tulee huomioida julkisissa rakentamistuissa ja vaikutusarvioissa.

Nopeiden yhteyksien kysynnän edistäminen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan keskeisin pullonkaula kuituyhteyksien lisääntymiselle on niiden alhainen kysyntä. Huippunopeiden yhteyksien kysynnän lisääminen onkin olennaista yritysten investointipäätöksille ja tilaajayhteyksien kasvulle. Kysyntää lisäävät esimerkiksi julkishallinnon sähköiset palvelut sekä pelit ja TV- ja sisältöpalvelut.

Positiivinen vaikutus kysyntään olisi myös liittymien toimitusaikojen lyhentämisellä. Tämä edellyttää mm. lupamenettelyjen nopeuttamista ja muuttamista sähköiseksi sekä uusien rakennusmenetelmien, kuten mikrosahauksen, käytön sallimista. Lisäksi nopeiden laajakaistojen yleistymistä teknologia- ja markkinaneutraalisti edistäisi suoraan kuluttajille annettu tuki, esimerkiksi palveluseteli kodin laajakaistan alkuinvestointeihin tai kotitalousvähennyksen korottaminen ja laajentaminen koskemaan myös pari- ja rivitaloja sekä oman tontin ulkopuolisia töitä.

Huippunopeiden yhteyksien kysyntää tulee lisätä myös kiihdyttämällä julkisten palvelujen ja prosessien digitalisointia ja tarjontaa. Hallinnonalojen digitalisoinnin ja sähköisten julkisten palveluiden lisäksi on luotava strategiat, joilla edistetään jokaisen toimialan digitalisoimista.

Viestintäverkkojen rakentamisen lupaprosessi digitaaliseksi ja työt käyntiin välittömästi

Verkon rakentamisen hidasteita on purettava, prosesseja yksinkertaistava ja digitalisoitava.

Koko laajakaistarakentamisen lupaprosessi on digitalisoitava niin, että rakentamisen luvat saa yhdestä pisteestä ja valtion tai kuntien lupaviranomainen huolehtii hallinnon sisäisistä luvista. Lupamenettelystä on siirryttävä ilmoitusmenettelyyn, ilmoituksen käsittelylle on asetettava määräaika ja sallittava töiden välitön aloitus ilmoituksen jättämisen tai määräajan jälkeen, ellei valitusviranominen toisin määrää.

Kuntien rooli sekä rakentamisehtojen ja -lupien yhtenäistäminen

Markkinaehtoinen kilpailutilanne kannustaa infrastruktuurin kehittämiseen ja asiakkaista kilpailemiseen yhteyksien nopeudella ja laadulla. Teleyritykset eivät omista maita ja kiinteistöjä, joihin viestintäverkkoja rakennetaan.  Ennen kuin verkko on rakennettu ja liittymä voidaan tarjota asiakkaalle, sitä edeltää monitahoinen suunnittelu-, lupa- ja sopimusprosessi. 

Kaupungit ja kunnat ovat monessa suhteessa verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, jotka pitää saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet. Kuntien moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, vaatimukset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat viestintäverkkojen rakentamista. Kuntien rakentamisehdot ja lupakäytännöt poikkeavat toisistaan. Joillakin kunnilla on käytössään erilaisia lisävaatimuksia, mikä pakottaa verkonrakentajat luopumaan omien prosessiensa käytöstä ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Valtion toimin tulee vaikuttaa siihen, että kunnissa mahdollistetaan yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely sekä uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen, käyttö. Viestintäverkkojen rakentamisehtojen tulee kunnissa olla syrjimättömiä, kohtuullisia, yhdenmukaisia ja kevyitä. Viestintäverkkojen sijoituslupien on oltava jatkossakin pysyviä, eikä sijoittamisesta saa periä vuokraa tai muuta vastiketta: määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi. Johtojen siirtokustannukset tulee hoitaa “aiheuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti.

Yhteisrakentamisen tehostaminen

Verkkotietopiste.fi-toimintaa pitää kehittää ja parantaa edelleen sekä luopua vireillä olevasta keskistetystä sijaintitietopalvelusta. Kunnat ja muut toimijat tulee velvoittaa toimittamaan järjestelmään omat rakennussuunnitelmansa. Lisäksi lainsäädännöllä tulee huolehtia siitä, että yhteisrakentaminen on rakentajia kannustavaa.

Yhteisrakentamista pitää helpottaa siten, että uusien tiehankkeiden ja teiden peruskorjausten yhteydessä tienpitäjä asentaa putkivaraukset johtoja varten.

Tukiasemien sijoittelun monipuolistaminen

Verkkoinfrastruktuurin yhteiskäytöllä tuetaan 5G-rakentamista ja 5G-verkkojen leviämistä. Tukiasemien pitää olla nykyistä joustavammin sijoitettavissa valtion ja kuntien omistamille maille. Rakennetun infran, esimerkiksi valaisinpylväiden ja julkisten rakennusten, hyödyntäminen tukiasemaverkoston rakentamisessa on mahdollistettava.