Matematiikka on osaamisen perusta

Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Matemaattisten tai teknisten taitojen rinnalla korostuu myös luova ja yhteiskunnallinen ajattelu. Koulutuksen kaikilla asteilla tulee opettaa nykyistä laajemmin paitsi tietotekniikan käyttöä myös sen hyödyntämistä ja kehittämistä.  Tarvitaan kykyä soveltaa opittua esimerkiksi teollisen tuotannon prosesseihin tai palvelusuunnitteluun.

Matemaattisten taitojen merkitys korostuu ICT-alalla ja on monissa tehtävissä välttämätöntä. Tämän vuoksi matemaattisten aineiden kiinnostavuuteen tulee panostaa jo alaluokista lähtien. Pitkän matematiikan ja muiden luonnontieteiden suosion kasvu saattaa liittyä arvosanojen kasvaneeseen merkitykseen jatko-opintoihin pyrittäessä, mutta kiinnostus pitää saada ohjattua myös jatkokoulutuksen, valinnaisuuden ja työelämän menestymisen edellytyksiin. Myös ICT-laitteiden energiatehokkaan käytön, kuten myös kybertuvallisuuden ja tietoturvan, tulisi kuulua jo perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Teknisten alojen aloituspaikkoja lisättävä

ICT-alan huippuosaaminen nousee tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi, ja myös Suomen edelläkävijyys digimaana on riippuvainen riittävästä osaavan työvoiman saannista. Marinin hallitusohjelmassa on kannatettava tavoite, jonka mukaan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on neljä prosenttia. Jotta tämä voidaan toteuttaa, tarvitaan toimenpiteitä osaajapulan ratkaisemiseksi.

Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta ja työelämän osaamistarvetta ehkä nopeammin kuin uskommekaan. Koodaus- ja ohjelmisto-osaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Jotta pysymme muutoksen mukana, tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloituspaikkoja tulee lisätä.

Tiivistämällä yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä on mahdollista antaa nykyistä parempi kuva opintojen tuomista mahdollisuuksista osana alan ja jopa globaalin infrastruktuurin tulevaisuutta. Yhteistyötä voidaan lisätä esimerkiksi vierailuluentojen muodossa ja kasvattaa yritysten teettämien käytännönläheisten harjoitus- ja projektitöiden määrää.

Resurssit muuntokoulutukseen

Suomessa ICT-alalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on EU:n toiseksi suurin, 6,7 prosenttia, kun keskimäärin EU-maissa ala työllistää neljä prosenttia työntekijöistä (Eurostat). Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin: pelkästään ohjelmistokehittäjissä puhutaan tällä hetkellä vähintään 10 000 osaajan vajeesta.

Useiden vuosien koulutus ei ratkaise akuuttia osaajapulaa. Aiemman osaamisen päivittäminen vastaamaan työelämän nykytarpeita on varmistettava joustavilla koulutusratkaisuilla. Työelämässä jo olevilla suomalaisilla tulee olla mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla osaajia tarvitaan.

Elinikäinen oppiminen on jokaisen oikeus. Kun ihmisten joustava oppimispolku turvataan myös perusopetuksen jälkeen, yhteiskunta saa työntekijöitä, joiden osaaminen kohtaa työn uudet vaatimukset. Monipuolinen panostaminen tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen jo perusopetuksesta lähtien on koko Suomen digiyhteiskunnan tulevaisuuden välttämätön edellytys. On myös tärkeää luoda sellainen kulttuuri, joka kannustaa jokaista koko työuran kestävään oppimiseen.

Työperäistä maahanmuuttoa sujuvoitettava

Kun kotimainen työvoima ei kykene vastaamaan ICT-osaajien tarpeeseen, tarvitsemme asiantuntijoita myös ulkomailta. Esimerkiksi Suomen turvallisuus, taloudellinen vakaus, infrastruktuurin korkeatasoisuus, maksuton koulutusjärjestelmä sekä puhdas luonto ovat vetovoimatekijöitä, joilla voidaan tehdä Suomesta houkutteleva vaihtoehto paitsi huippuosaajille myös heidän perheilleen.

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi. On toivottavaa, että työ- ja elinkeinoministeriössä aloitettu hanke oleskelulupien käsittelyn nopeuttamiseksi sekä Talent Boost -ohjelma edistävät kansainvälistä rekrytointia.